lauantai 21. joulukuuta 2013

I bow my head to pray, I don't know what to say
I'm not sure how to fix the things I'm dealing with
I'm in a desperate place, 
I need to share the weight
But I just don't know how, to let it all pour out
Though I'm silent, my heart is crying
Cause I was made to come to You


Mä nään mun rinkan joka kerta ku nousen portaat yläkertaan. Siinä se on. Suoraan mun edessä. Ja joka ikinen kerta ku nään sen mun sydämen täyttää uskomaton halu ja into lähtee taas pian reissuun. Ihan käsittämätöntä. Mut niin se vaan on. Eikä se ajatus enää pelota ihan niin paljo ku aikasemmin. Se alkaa tuntumaan oikealta. Jännittävältä. Siltä mitä mä todella haluun tehdä. Ja mä vaan rukoilen.



Mul on ikävä takas Unkariin.
Mut mä vaan rukoilen.


So I pray
God I need You more than words can say
Right here in this moment
You know my heart, You know my need
You know every part of me
So even if it's just to speak Your name
I'm gonna pray




Koska rukous saa aikaan ihmeitä. Mut mul on pitkän aikaa ollu sellanen kuiva kausi Raamatun lukemisen suhteen, mut sit sain meijän nuorisopastorilta sysäyksen alkaa taas lukee sitä. Ja nyt oon koht viikon verran lukenu joka päivä yhen luvun Raamattua.. ja mä huomaan kuinka mä alan innostua.. kuinka mä alan janoamaan.. 

I failed to find the time, but You've been calling out
I let the days go by as if I could live without
But it's gotta be here now, 

I won't be pulled away
Cause it's just You and I, so let the world around us fade


Mä oon väsyny, mut mä tunnen silti innon ja energian joka kuplii mun sisällä. Mun on vaikee käsittää et tää tässä on mun elämä, ja mä voin tehä sillä ihan mitä mä haluun! Tarkotan, et kaikki on mahollista. Ihan kaikki. Uskotko? KAIKKI ON MAHDOLLISTA. Just sulle. Kaikki on susta kii. Ja muista; Sä et tiiä kuin suuri sun Jumala on, ennenku sä pyydät Häneltä mahdottomia..

 Älä ikinä lakkaa unelmoimasta. Rukoile ja unelmoi. Jumala antaa just niille unelmille siivet jotka on Hänestä. Ja sä tuut elää suurta elämää. Sellasta elämää johon sut on kutsuttu elää. Sulla on tarkotus. Älä koskaan unohda sitä. Vaik ois kuin synkkää ni älä ikinä unhoda.

You know my heart, You know my need
And every single part of me
So even if it's just to speak Your name
I'm gonna pray



Father
Will You meet me here right now?
Father
I surrender, lay it down
Father
And every time I close my eyes
I know that I was made
To lift my hands and pray
I lift my hands and pray



More than words, You are my life
Take it as an offering 

-Sanctus Real: Pray

Joten mä vaan rukoilen.
Aamen. 


 

lauantai 7. joulukuuta 2013

Who’s gonna save us all
Nothing and nobody but You
Who’s gonna make me whole
Nothing and nobody but You
 


Kotona. Kaunis kallis tuulinen Islanti on jäänyt taakse. Oli kyllä huikee reissu! Yhtä suurta seikkailua! Jumala piti ihmeellistä huolta meistä ja meijän kaikista tarpeista! Jotenki se että meil oli vaan lentoliput valmiina, ei muuta, ja lähettiin rinkat seläs tuntemattomaan.. ei mitään suunnitelmia tai muuta.. ni siellä näki jotenki paremmin sen miten Jumala todella pitää huolta. Tääl Suomes meil on turvallinen tuttu arki täs ympärillä, mut siel meil ei ollu mitää. Ei mitää muuta ku Herra. Se oli kyl todellaki uskoa vahvistava reissu. Jatkuvasti Jumala näytti et on meijän kanssa, ja me saatiin vaa kiittää ja ylistää. Ja monesti huomattiin et sillon ku oltii ite ihan valmiita luovuttaa eikä mistää näyttäny tulevan mitään.. ni sillon Jumala puuttu peliin. Kuin rakastunu mä olenkaan meijän Pelastajaan!


Can’t change me, sway me
Don’t know what to make of me
You got my devotion fanatical though it may be
I love Your mind, heart, body and soul
You’re the only sanctuary that I know


Mä jotenki koin sen reissun aikana ihan uudenlaista, todella syvää kaipausta, rakkautta ja luottamusta Jumalaa kohtaan. Jotenki se et siel sai koko ajan kokee konkreettisesti sen, kuinka Jumala lupauksensa mukaan pitää huolta omistaan.. se herätti ja avas silmiä! Joku heittiki sit nauraen et uskovan on hyvä lähtee seikkailee ku Herra pitää huolta! :D That's true. Eikä toi siis tarkota ettei mitää ikävää ikinä tapahtuis, mut on sellanen rauha ja luottamus ja monissa kiperissä tilanteissa tulee ihmeellisesti apu!
En kyllä vaihtais Jeesusta mihinkään, en koskaan! Reissun aikana myös koin vahvast et tää on sitä mitä haluun tehdä..eli mun unlema vaan vahvistu! Haluun kulkee rinkka seläs pitkin maita ja mantui ja kohdata ihmisiä rakkaudel ja lempeydel.. olla ihminen ihmiselle. Kokee Herran seikkailuja, niinku mun matkakaveri osuvasti sano :D Mut koin myös sen ihanan odotuksen tunteen et kuin ihana onkaan päästä kotiin! Parina viimesenä päivänä sitä jo odotti, vaik oliki tosi huikee reissu! Mut kyl ku alko olee väsyny ( varsinki ku vika yö nukuttiin kentällä eikä siitä tullu oikee mitää) ja rahat loppu ja vähä ikävä kaikkia rakkaita, ni kyl se oli mukava tietää et kohta kotiin :)


 
I don’t need to stare at stained glass and a steeple
I don’t need to dress to impress all the people
Don’t need no priest, don’t need no pew
You are my religion, my religion is You


Reissun jälkeen oli monta päivää sellanen kaikkensa antanu olo.. oli ihana vaan levätä kotona ja  kiittää Herraa. Kaikesta. Saa nähdä minne mä seuraavaks pääsen seikkailee.. haluun kulkee rukoillen ja Jumalan ennaltavalmistamissa askelissa! Unelma olis päästä pian uudestaan Unkariin, mutta jätän senki Herran käsiin. Tapahtukoon Hänen tahtonsa.
  
Who’s gonna heal my pain
Nothing makes me feel like You do
Who can drive my demons away
Nothing makes me heal like You do
I love Your mind, heart, body and soul
You’re the only sanctuary that I know

Skillet - My religion 

 
Eilen illalla laitoin  ylistysmusat soimaan, istuin lattialle kynttilänvalossa ja aloin rukoilee ja ylistää.. oli ihanaa viettää aikaa Kaikkivaltiaan kasvojen eessä. Siinä hetkessä mä jotenki ymmärsin elämän tarkotusta taas vähä enemmän.. meijät on luotu palvomaan Jumalaa, rakastamaan Häntä ja olla rakastettuja Hänessä. Mä olisin voinu viipyä siinä ikuisesti. 

Aamen.