"Rakastimme teitä niin hellästi, että olimme valmiit antamaan teille Jumalan evankeliumin lisäksi oman itsemmekin; niin rakkaiksi te olitte meille tulleet." 1.Tes.2:8 Aamen.
"How long have I been in this storm?
So overwhelmed by the ocean's shapeless form
Water's getting harder to tread
With these waves crashing over my head
If I could just see you
Everything would be all right
If I'd see you
This darkness would turn to light
And I will walk on water
And you will catch me if I fall
And I will get lost into your eyes
I know everything will be alright
I know everything is alright
I know you didn't bring me out here to drown
So why am I ten feet under and upside down
Barely surviving has become my purpose
Cause I'm so used to living underneath the surface
If I could just see you
Everything would be all right
If I'd see you
This darkness would turn to light
And I will walk on water
And you will catch me if I fall
And I will get lost into your eyes
I know everything will be alright"
Tää biisi koskettaa mua jostain uskomattoman syvältä. Saa mut itkemään jotain mitä mä en ees osaa pukee sanoiks. tää lohduttaa ja antaa toivoo. tää on jotain uskomattoman kaunista ja herkkää. jotain, mitä mä oon koht pari viikkoo kuunnellu putkee ja hämmästyny kuin se joka kerta avautuu uudel taval, koskettaa syvemmält. Ja mä hymyilen läpi kaipauksen ja kyynelten. Mä hymyilen kiitollisena taivasta kohti. Amen.
Se luki Ristin Voitossa. Se mitä mä oon miettiny ja minkä kanssa oon hirveesti jotenki kamppaillu. Mut siinä se luki, ja mä aloin melkein nauraa ja siunasin vaan sitä jätkää joka sen oli sanonu. Myles O'Mainnian, kiitos sun sanoista! "Meidän tulisi olla ihmisiä jotka vain nauttivat yhteydestä, elämästä
ja luonnosta. Meidän tulisi pitää katseemme Jeesuksessa -ei koittaa
olla supersankareita ja evankelioida ihmisiä kaiken aikaa kaduilla.
Voisimme puhua Jeesuksesta vähemmän ja nauttia hänestä enemmän. Uskon
että rakkaus on se asia, jota joka ikinen ihminen maailmassa haluaa, ja
heillä on tarpeita, tietävätpä he sitä itse tai eivät. Ja me voimme vain
elää rakkaudesta, olla rakastettuja ja jakaa rakkautta eteenpäin.
Voimme kuitenkin jakaa rakkautta muille sen verran kuin tiedämme itse
olevamme rakastettuja. Elämän ylin tarkoitus on olla Jumalan rakkauden kohde, ja silloin myös muut asiat loksahtavat paikalleen."
Mä oon kamppaillu paljon viime aikoina sen kaa, et mun pitäis mennä vaan tuol kaduil ja tyylii paukuttaa ihmisii Raamatul päähän 24/7. Mut silti jokin mun sisäl kapinoi sitä vastaan. Oon jotenki ottanu siit paineit ja se on muuttunu vähä suorittamiseks, vaik niin se ei sais mennä. Mut ei niin et se ei ois oikein, se katuevankeliointi ja Raamatul "päähän lyöminen", mut must vaan tuntuu et se ei ehkä oo se kaikist mun tyylisin tapa. Koska ne on vaan sanoja. Miten ne ihmiset vois uskoo pelkkii sanoi, ilman tekoi? Raamattuki sanoo et usko ilman tekoja on kuollut. Ihmiset tuol kaipaa just niit tekoja, ei niinkään niit sanoja. Ne kaipaa nähdä ja kokee rakkauden tekoja. (Okei, Sana sanoo et usko syntyy kuulemisesta, mut siltiki must tuntuu et nykypäivän ne sanat ei vaan aina riitä. Ei ainakaa välttämättä heti. Ehkä eka sitä sanaa pitäis vähä pohjustaa niil rakkauden teoil?) Siihen meijät on kutsuttu. Jälleen kerran mä tuun tähän: meijät on yksinkertasesti kutsuttu olee rakastettuja ja kutsuttu rakastamaan.
Sain rauhan ton Mylesin tekstin luettuani. Jotenki koko asia vaan valkeni mulle kaikessa kauneudessaan. Mä haluun vaan olla ja rakastaa. Tälläsenä ku mä oon, ja missä ikinä meenkään. Enkä mä voi mitenkää omassa voimassani rakastaa, mut mä tiedän et Jumala antaa mulle rakkautta. Niimpä ei oo mitää paineit. Mä oon pikkuhiljaa oppinu et ihan oikeesti kaikki arjen pienet tavalliset yksinkertaset asiat on niit tärkeimpii, niit kaikist suurimpii rakkaudentekoi. Ei haittaa vaik mä en painelis tuol pitkin kylänraittei ja veisais hoosiannaa, koska mä tiedän et mä voin rakastaa. kaikis kohtaamisis mä voin osottaa rakkauttani. hymy, kauniit sanat, auttaminen, tuntemattoman kans jutustelu, rohkasu. vailla takaisin saamisen halua. tossa muutama asia jotka on niitä joita maailma pysähtyy kattomaan. usko tai älä, mut mä puhun kokemuksen syväl rintaäänel. noi on sellasii mitkä pysäyttää ja muuttaa elämii. "Henkilöille, jotka eivät tunne Jeesusta, Myles ei saarnaisi ilman erityistä kehotusta. -Tärkeämpää on viettää aikaa ja rakastaa. Teot puhuvat enemmän kuin sanat. Kun olet Jeesuksen kaltainen ja rakastat muita, se vaikuttaa enemmän kuin sanat. Minun ei tarvitse yrittää päästä lähemmäksi Jumalaa, vaan ymmärtää, että olen jo niin lähellä häntä kuin voin olla. Vastaus kaikkiin elämän kysymyksiin, ongelmiin ja unelmiin on se, että lepään hänen rakkaudessaan." Mä komppaan täysin Mylesii. Ei mul muuta täl kertaa. Olkaa siunattui.
Mä mietin tosi kauan mitä mä oikee kirjottaisin. miten mä saisin kuvailtuu kaiken sen mitä mä haluisin sanoo, sen mitä mun sisäl on, mitä mä tunnen ja ajattelen. mul ois niin paljo sanottavaa ja mä yritin, voi juku kuin mä yritin kirjottaa sen kaiken tähän mut siit ei vaa tullu mitää. sanat näytti vaan hassulta päämäärättömältä sotkulta ku mä yritin avata tähän sitä solmuu mun sisäl. mut sit mun päähän tuli yhtäkkii tää biisi, ja samas mä tajusin et tää kuvaa täydellisesti kaikkee sitä mitä mä yritin kirjottaa tähän. täydellisesti. kiitos Jeesus.
"Tuulet voimistuu pelko valtaa
aallot kasvaa, mitä jos en onnistu jos liian vahvat aaltojen iskut on Ilman sua oon suojaton vasta tuulessa sieluni huutaa etsin suojaa ei toiset huomaa sitä miten vaikeet on tääl Luoja auta, vain Sinä kaiken tän näät Herra teet musta vahvemman äänesi vahvistaa heikkona hetkenä saan kanssasi vaeltaa luotan Sinuun et muutat mieleni asenteeltaan toisin ymmärtämään vielä voitan mä taistelun kun viimein ymmärrän ei olosuhteet kerro et oisit jättänyt ihmisen yksinään hetkeksikään siis hetkeäkään mä yksin en oo
Ulkona meri se raivoten pauhaa tuulet ei anna ees hetken rauhaa meri on tyyni sisälläni sydämessäni en ole mä yksin vain Sinussa tulen mä hyväksytyksi ymmärretyksi Sä olet syyni miksi jatkan yhä mä taisteluu vaikka kulkuni yhä se vaikeutuu silti voimani vahvistuu vaikka joskus väsynkin yöstä synkinkään ei vie multa elämää äänesi tunne ei sävyä syyttävää et kiellä yhtäkään joka luokseen pyytää sinne sä jäät et kulje yhdenkään ohitse näet kaikkein syvimpään sen mitä en näe itse sen minkä peitän sen mitä toiset ei nää sinut valitsen ristille kannoit sä ikävän tämän kädet ristin mä löysin elämän
Kiitän katseestasi joka sanoo et mä riitän kiitän rakkaudestas joka sanoo et mä riitän kiitän armostas joka sanoo et mä riitän ristin vuoksi mä riitä siitä mä kiitän kiitänkatseestasi anteeksannostasi sovituksestasi armostasi ristin vuoksi mä riitän." - Jonitapani